Oheisharjoittelu ja suorituskyky
Liity nyt
read more

Suorituskyvyn kehittäminen vs. kuntosalilla käyminen

Harrastatko jotain lajia? Teetkö oheisharjoittelua kuntosalilla? Oletko koskaan miettinyt, miten kuntosalilla käyminen hyödyttää suorituskykyäsi omassa lajissasi?

⁠Kuntoilijoiden ja välillä ihan ammattilaisurheilijoidenkin harjoitussuunnitelmia tutkiessa törmää luonnollisesti termiin oheisharjoittelu. Oheisharjoittelu tarkoittaa nimensä mukaisesti päälajin ohessa tehtävää harjoittelua ja ideana on, että oheisharjoittelun avulla voidaan saavuttaa muun muassa seuraavia hyötyjä:

  • Parantunut lajisuoritus
  • Parempi fyysinen kunto (erityisesti kestävyys)
  • Paremmat voimatasot
  • Lisääntynyt liikkuvuus
  • Parempi kehonhallinta
  • Loukkaantumisten ennaltaehkäisy


⁠Hyvin usein käy kuitenkin niin, että oheisharjoittelusta ei saada haluttua hyötyä varsinaiseen päälajiin. Oheisharjoittelun seurauksena esimerkiksi olkapää on jo pitkään ollut kovin kipeä, kun salilla on penkattu niin ahkerasti. Kyykkyä pitää tehdä, mutta alaselkä on vähän vaivannut. Ei muuta kuin NO PAIN, NO GAIN - kyykyllä se voima tehdään ja lajissa kuin lajissa tarvitaan voimaa! Ohops, tulikin kahden viikon tauko varsinaisista lajitreeneistä. Sainpahan sentään kyykättyä sen 150 kiloa...

⁠Oheisharjoittelun pitäisi nimensä mukaisesti olla oheisharjoittelua, joka tukee päälajissa suoriutumista. Oheiharjoittelun ei pitäisi vähentää hyviä ja kehittäviä treenipäiviä päälajin parissa, vaan päinvastoin. Mistä sen sitten tietää, miten pitäisi oheisharjoitella, että siitä olisi hyötyä myös varsinaisen lajin kannalta?

⁠Oheisharjoittelun ei tulisi aiheuttaa ainakaan seuraavia asioita:

  • Kipu ja vammat
  • Väsynyt olo varsinaisissa lajiharjoituksissa
  • Heikentynyt lajisuoritus
  • Kokonaisvaltainen ylirasitus
  • Stressi (pakko juosta aamulenkki, että ehtii olemaan 10 tuntia töissä ja treenata kovaa illalla!)


⁠Miten oheisharjoittelua tulisi sitten suunnitella, että siitä on hyötyä omassa lajissa?

Alla muutama ajatus, joiden pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan.

  • Lajianalyysi (millaista liikettä lajissa oikeastaan tapahtuu?)
  • Nykyinen kuntotaso (mitkä ominaisuudet ovat hyvällä tasolla ja missä olisi erityisesti parannettavaa?)
  • Loukkaantumiset ja vammat (kuntoutus ja huomioiminen osana oheisharjoittelua)
  • Kuinka paljon aikaa oheisharjoitteluun on käytettävissä
  • Millainen oheisharjoittelu on mielekästä (kehonpainolla kotona, salilla levytankojen kimpussa, yksin vai ohjattua tekemistä ym.)


⁠Tekstin on kirjoittanut Motivuksen päävalmentaja Joni Stenholm. Jonilla on yli kymmenen vuoden kokemus henkilökohtaisesta valmennuksesta ja musta vyö brasilialaisessa jiu-jitsussa.